TERVETULOA toivottavat SISU-Ode, Little Finland Annika, SISU-Kirsi.

28.2. Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä.
Onnin ja SISUn nimipiävä, virallinen liputuspäiväkin.

Josie soitti hienosti kanteletta.

Juhlaväki rohkeasti innostui esiintymään!

Innostuneita ajatuksia.

Vellamon Kalevala-faktaa.

Suomalaista tunnelmaa.

Vanhoja ja uusia tuttavuuksia.

Kauppa se on mikä kannattaa!
Little Finland Shop & Café, Lindenstr. 5, Hanau.

RheinMainTV kinnostui myös suomalaisten juhlapäivästä.

www.rheinmaintv.de/sendungen/

Kiitos onnentoivotuksista!

Kiitos kukista, tässä yksi maljallinen.

Nykysuomalaiset Aino ja Ilmari Pohjola asuvat Oulussa Kalevalankujalla, aikaisemmin he asuivat Espoon Tapiolassa. Aamuisin he lukevat Kaleva-sanomalehteä. Perheen vakuutukset ovat Pohjola-yhtiössä. Vieraiden tullessa pöytään katetaan Sampo-tina-astiasto, ja Aino Pohjola pukeutuu Väinämöis-villapaitaan. Ilmari Pohjola työskentelee asfalttiliike Lemminkäisen palveluksessa, Aino Pohjola Kalevala-Korussa. Ilmari Pohjolan isä työskenteli nuorena miehenä jäänmurtaja Sammossa. Aino Pohjola taas on lähtöisin maanviljelijäperheestä, tilalla vilja korjattiin Sampo-leikkuupuimurilla. Perhe kuului Pellervo-seuraan, ja heidät vakuutti Kaleva. Pohjolan perheen kesäpaikka on Hiidenvedellä. Iltaisin he sytyttävät takan Sampo-tulitikuilla.

https://www.kotus.fi/nyt/teemakoosteet/kalevala_-_sanan_virkkoi_noin_nimesi

SISU-Radio: Tag des Kalevalas und der finnischen Kultur 28.2.

22. Februar 2023 von Team

Wie wäre es, auf Finnisch über die finnische Kultur zu sprechen, finnischen Kaffee und Kuchen zu genießen und Kantele-Musik (Zitter) zu hören? Ode Kyytsönen von SISU-radio stellt uns das finnische Nationalepos Kalevala vor und lädt alle interessierten am 28. Februar 2023 zum SISU-Namenstag bei Little Finland Hanau ein. Dieser Blogbeitrag wird ausnahmsweise nur auf Finnisch veröffentlicht.

KALEVALA JA SUOMALAISUUDEN PÄIVÄ 28.2.

KALEVALA, tuo kouluaikojen pakkopulla. Vaka vanha Väinämöinen, muusikko iänikuinen ja hänen selittämättömät seikkailunsa, jotka pätkääkään eivät kiinnostaneet yhtäkään koululaista. Ilmarinen väänsi raudasta jonkun Sammon ja sitten se Sampo ryöstettiin kuin pahimmassa mafialeffassa. Lemminkäinen taas oli naisiin menevä, mutta eihän sitä siitä runomitasta osannu ymmärtää.  Aino hukuttautui kun ei halunnut vanhan miehen vaimoksi,

Ateneumissa käytiin katsomassa Gallen-Kallelan maalauksia aiheesta. Kullervolla oli kova kohtalo, mutta miten se menikään? Kantele tehtiin hauen leukaluista, no kyllä oli tosi isoleukaisia kaloja aikanaan. Usein koulussa mentiin aidan alta sieltä missä aita oli matalin, Kalevalan, Väinölän, Pohjolan, Metsolan, Tapiolan ja Tuonelan aidanrakennus taisikin olla tosi matalaa.

Milloin sitten Kalevalan tarinat alkoivat kiinnostamaan? Minua ne alkoivat kiinnostamaan, kun SISU-radiossa piti kertoa miksi Kalevalan päivää vietetään, mikä Kalevala oikeastaan on ja mitä siinä ruonokokoelmassa tyypeille tapahtuu. Kyse on siis kirjasta, johon Elias Lönnrot kokosi kansanrunoja ja tarinoita 1800-luvun alkupuolella ja näin työsti kansalliseepoksemme ensimmäisen version painokelpoiseksi vuonna 1938. Toinen versio ilmestyi vuonna 1948 ja nykyaikana kirjaa on myös muokattu selkokielisemmäksi.

Kalevalan vauhdikkaista tarinoista, joita on yhteensä 50 runoa, ovat ammentaneet monet suomalaiset taiteilijat ja musiikintekijät, varsinkin 1800-luvun loppupuolella, jolloin suomalainen kansallinen korkeakulttuuri alkoi nostaa päätään. Silloin myös suomen kieli saavutti tasavertaisen aseman ruotsin kielen rinnalla. Oletteko huomanneet, että Kalevalassa ei ole käytössä vierasperäisiä kirjaimia b,c,d,f,q,w,x,z,å? Ne kyllä voisi nykypäivänäkin jättää pois, ja somessahan lyhennellään niin että vokaalitkin häviävät.

Miten SISU-radion ohjelmiin voi ammentaa Kalevalan tarinoita? Se onkin kinkkinen juttu. Onneksi itselläni sattuu olemaan versio Kalevalasta, johon on alkuun koottu jokaisen runon tapahtumat lyhyesti tiivistettynä. Kalevalassa kerrotaan esimerkiksi melko alussa miten maailma saa alkunsa sotkan munasta. Jossain vaiheessa Pohjolan emäntä muuntautuu jättiläiskotkaksi ja siirtää auringon ja kuun paikoiltaan. Todellisia fantasiatarionita kerrassaan, ja lisäksi rakkautta, vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Niin tai näin, jostain kumman syystä Sisu-nimi sai oman nimipäivän vuonna 2015 juurikin 28.2. eli Kalevalan ja suomalaisuuden päivänä. Siellä oli jo Onnin päivä, mitä myöskin voisi ihmetellä. Tarkoittaneeko Suomen onnea? Siis Suomihan on maailman onnellisin kansa, lieneekö Kalevalan ansiota? Miten sitten lieneekään, SISU-radio kovastikin ilahtui virallisesta nimipäivästä, vietimme heti vuonna 2015 iloisia nimppareita kakun kera kivalla porukalla. Muuten nimipäivän vietto on jotenkin jäänyt, kun se harvoin osuu sunnuntaille, SISUn lähetyspäivälle. Vuonna 2017 keskityimme juhlimaan SISU-radion 20-vuotistaipaletta Frankfurtin alueradiomaailmassa. Pian sen jälkeen tuli pandemia, joka pani koko maailman sekaisin. Me SISUlaiset oltiin vaan tyytyväisiä, että pääsimme kuitenkin joka sunnuntai studioon tekemään SISU-radion lähetyksiä. Tänä vuonna vihdoinkin tuntui siltä, että talven keskelle on syytä järjestää jotain mukavaa.

Nimipäiviä vietetään Suomessa melko maltillisesti, yleensä kutsumalla kavereita kakkukahville. Ja niin teemme mekin, ja olemme löytäneet upean tapaamispaikan Hanausta: Little Finland kaupan ja kahvilan. Kun SISU-radio viljelee suomalaista kulttuuria ääniaaltojen kautta, niin Little Finland tuo konkreettisesti Hesseniin suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin, unohtamatta perinteistä muotoilua Muumeista marimekkoon.

SISU-radio haluaa kutsua nimipäivän viettoon suomalaisia, joiden kanssa otetaan puheeksi suomalainen kulttuuri, mikä meille kaikille näyttää olevan niin lähellä sydäntä. Ulkosuomalaisen sydänhän jättää parikin lyöntiä valiin kun Maamme laulu raikaa kansainvälisissä urheilukisoissa, tai kun Euroviisut hävitään. Kuinka monta kertaa olemme joutuneet selvittämään saksalaisille ystävillemme, että liputuspäivä on hieno perinne? Lipputarra auton takapuskurissa tai fillarin lokasuojassa antaa automaattisesti oikeuden puhuttella edellä ajavaa, tai ainakin moikkaamaan. Mitkä muut kulttuuriasiat meitä ulkosuomalaisia yhdistää? Entä miksi suomalaisuus pitää pihdeissään vaikka ulkomailla on tullut asuttua puoli vuosisataa? Mikä on avain suomalaisten maailmankuuluun onnellisuuteen? Lepääkö onnellisuutemme kehto kuitenkin Kalevalan metsissä?

Tervetuloa miettimään! Saamme myös kanteleensoittajan paikalle virittämään meidät kalevalaiseen tunnelmaan.

SISUn nimipäivät  tiistaina 28.2.2023 klo 14-20

Little Finland, Lindenstr. 5, Hanau

Teksti: Ode Kyytsönen

https://littlefinland.de/blog/